Koulunpito loppui torstaina ja sain todella hienon todistuksen juhlapuheiden saattelemina. Kolme oppilasta 12:sta paasi pitamastani kokeesta lapi (huikea menestys). Olisin halunnut kylla jaada Jipi Japaan, mutta en valttamatta enaa samaan kouluun. Ei oikein huikea menestys ollut tuo opetuskokeilu, mutta tulipahan nahtya. Tasta maasta voisi loytaa kaikenlaisia mahdollisuuksia vahan mielekkaampaankin vapaaehtoistyohon. Ensi kerralla olen viisaampi ja osaan vahan kieltakin.

Nyt olen hyvin eurooppalaistyylisessa kaupungissa nimelta Cuenca. Taa on kun Sveitsista. Paikka on taynna hienoja rakennuksia ja toistaan parempia kahviloita ja ravintoloita. Vuorilla on taas mukava olla rannikon paahtavan kuumuuden jalkeen. Mainitsemastani matkasta paikallisten opiskelijoiden kanssa ei tullut sitten mitaan. Bussi oli ihan hirvee ja 12 tunnin matka yolla ei siina kotterossa houkutellut, joten hyppasimme pois. 

Tanaan paatin sitten viela kerran ottaa muistin virkistykseksi pari espanjan tuntia ja yhen salsatunnin. Kielta ei nakojaan pysty oppimaan hyvin parissa kuukaudessa. Ymmarran hyvin ja osaan kielioppikin, mutta oma puhe on aina vaan takkusta. Se toki riittaa mainiosti asioiden hoitamiseen ja taksikuskien seka kaupan tatien kanssa jutteluun. Muiden turistien kanssa menee aina englanniksi.

Ennen kotiin lahtoa on viela tarkoitus paasta viidakkoon kattoon apinoita, matelijoita, krokotiileja, poppamiehia ym. Niin se vaam aika kuluu.  Enaa viikko jaljella.  Onneksi Suomessa on kesa.